”Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa.” -Työterveyslaitos

Työhyvinvoinnista puhutaan joka kanavassa – eikä turhaan. 24% työikäisistä suomalaisista kärsii lievästä työuupumuksesta. Vakava uupumus iskee 3%:in. Jos työntekijät voivat huonosti, heijastuu se suoraan yrityksen toimintaan. Uupumus vaikuttaa heikentävästi työntekijän työkykyyn ja voi aiheuttaa pitkien sairaslomien lisäksi jopa työkyvyn menetystä. Työhyvinvoinnin tavoite on taata sellainen työympäristö, jossa työntekijällä on mahdollisuus tehdä laadukasta työtä kestävästi. Samalla hyvä työympäristö on etu työnantajalle.

Työntekijällä on vastuu pitää huolta omasta terveydestään niin, että hänen työkykynsä säilyy. Tämä voi kuitenkin olla vaikeaa, jos työympäristössä on puutteita, tehtävää on enemmän kuin tekijöitä tai vaatimustaso on liian korkea työntekijän ammattitaitoon verrattuna. Työn kuormittavuutta lisäävät edelleen liian isot tuntimäärät sekä taukojen puute. Jos työ on stressaavaa, saattaa se jäädä pyörimään mieleen vapaa-ajallakin, jolloin tärkeä palautuminen jää tapahtumatta.

Työnantajan vastuulle jää vähintään huolehtiminen siitä, että työympäristö on turvallinen ja tasa-arvoinen, että työntekijällä on tarvittavat työkalut tehtävistä suoriutumiseen ja että ongelmatilanteisiin puututaan. Kuitenkin mitä enemmän työnantaja panostaa työntekijöihinsä, sitä moninkertaisempana hän saa sen takaisin tehokkuudessa ja paremmissa työtuloksissa. Työnantaja, joka välittää työntekijän terveydestä, harrastuksista sekä vapaa-ajan määrästä ja laadusta välittää täten myös yrityksensä toiminnasta ja tulevaisuudesta. Mutta miten?

Mikrotauko kunniaan

Vaikka tauot ovat lakisääteisiä, niiden pitäminen tuottaa usein häpeää. Monet kuvittelevat, että tauon pitäminen näyttäytyy laiskuutena. Niistä ei kuitenkaan kannata tinkiä, sillä ne lisäävät tutkitusti työtehokkuutta ja työntekijän mielekkyyttä sekä hallinnan tunnetta työstään.

Voisiko taukoihin kannustaa sen sijaan, että siitä koettaisiin huonoa omaatuntoa?

Joissakin ammateissa pitkien taukojen pitäminen tuntuu miltei mahdottomalta. Jos puolen tunnin lounastauko ei sovi työnkuvaan, jo pienemmät tauot tuovat lisää puhtia työntekoon. Mikrotauko on pieni, muutaman minuutin tauko työstä ja voi tarkoittaa niinkin pientä asiaa kuin ystävän viestiin vastaamista. Vaikutus perustuu siihen, että ajatukset saadaan hetkeksi pois työasioista, jolloin vaikutukset vireystasoon ja keskittymiskykyyn ovat positiivisia.

Jos tauko käytetään itselle mielekkääseen toimintaan, positiivinen vaikutus on entistä suurempi. Jos se sisältää aktiivista toimintaa, kuten pienimuotoista liikuntaa, työkyky paranee entisestään. Jos mukaan otetaan sosiaalinen tekijä, esimerkiksi työkaverin hartioiden hierominen, tauon vaikutus on jo työhyvinvoinnin kannalta erittäin korkealla.

Palautuminen työkyvyn optimoinnissa

Työhyvinvointi rajataan usein pelkästään työpaikalle ja -ajalle, mutta ihmisen fysiologia ei tunnista kelloa tai lokaatiota. Ihminen ei toimi on/off tyyppisesti, vaan huonot sekä hyvät kokemukset vaikuttavat siihen kokonaisuuteen, joka hän on. Se, minkälaisia valintoja ihminen tekee vapaa-ajallaan vaikuttaa väistämättä myös hänen työkykyynsä. Eikö työnantajan kannattaisi olla kiinnostunut siis myös siitä, mitä hänen alaisensa tekee vapaa-ajallaan?

Ehdottomasti kyllä. Ratkaisuna tähän monet työpaikat tarjoavat etuina liikunta- ja kulttuuriseteleitä ja erilaisia virkistymisetuja sekä -päiviä. Näiden käyttöä työnantaja ei kuitenkaan pysty valvomaan ja moni seteli jääkin käyttämättä tai tukee toisen henkilön harrastuksia. Työpaikalle tuotavaa virkistystoimintaa, oli se sitten kuntonurkkaus tai ohjatut rentoutushetket, on kätevämpi seurata ja kohdentaa. Tekemällä palveluista saavutettavia ja helposti lähestyttäviä motivoidaan työntekijää parempiin elintapoihin myös vapaa-ajalla.

Työkohtainen kuormittavuus sanelee huoltokeinot ja viisas työnantaja valitsee omille alaisilleen kohdistetun huoltopalvelun. Parturi-kampaajat, työmiehet, istuma- tai seisomatyöntekijät esimerkiksi tekevät yksipuolisesti kehoa kuormittavaa työtä, joka vaatii vastapainokseen monipuolista kehonhuoltoa ja liikuntaa. Hieronta tai verryttely työpäivän päätteeksi ehkäisisi monia kiputiloja ja täten vähentäisi kroonistumista.

Sijoitus työntekijän hyvinvointiin on pitkällä tähtäimellä kannattavaa, sillä se maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin työtehokkuuden kasvaessa ja sairaspoissaolojen vähentyessä. Mikään ei ole työnantajalle arvokkaampaa kuin lojaali ja tasaisen kestävä työntekijä.

Teksti:  Liisa Oikkonen

 

Haluatko kuulla, miten Bodypioneer laitteet voivat tukea sinun työntekijöitäsi?

Ota yhteyttä, kerromme mieluusti lisää. 

Tiiu Itkonen
Hyvinvoinnin pioneeri
+358 40 715 1317
tiiu.itkonen@bodypioneer.fi

 

 

Lähteet:

www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/

https://www.tyosuojelu.fi/tyoterveys-ja-tapaturmat/tyoterveyshuolto

www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00681

Www.posturite.co.uk/blog/calming-reviving-effects-taking-microbreak-work